Muistatteko kuinka vielä 10-15 vuotta sitten yritykset vieroksuivat vuoropuhelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa? Vuoropuhelun puute johti törmäyksiin ja epäluuloon. Esimerkiksi Greenpeace kahlitsi itsensä Nesteen oviin. Sittemmin Nesteen uusiutuvien tuotteiden liiketoimintajohtajana toiminut Kaisa Hietala totesi, että se oli parasta mitä yritykselle tapahtui. Kunnon törmäyksen jälkeen vuoropuhelun ja ymmärtämisen tie oli auki. Maailman kuuntelusta on harvoin haittaa, mutta siitä voi olla paljon hyötyä.
Siksi tuntuu joskus vähän hassulta, että edelleen tässä ajassa poliittinen elämä saattaa vieroksua vuoropuhelua yritysten kanssa. Luodaan helposti vastakkainasettelua tai jopa yritysvastaista ilmapiiriä. Molemminpuolisen ymmärryksen lisääntyminen on kuitenkin paitsi hyödyllistä myös elintärkeää. Proaktiivinen vuoropuhelu on helsinkiläisten etu.
Työ syntyy yrityksissä. Työstä syntyy ihmiselle merkitystä ja hyvinvointia. Työstä syntyy yhteiskunnalle mahdollisuus rakentaa ponnahduslautaa hyvään elämään vaikkapa laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen muodossa ja toisaalta se turvaverkko helpottamaan elämän hankalampia aikoja aina sairastumisesta syrjäytymisvaaran ehkäisemiseen.
Helsingin kaupungin tuloista n. 2/3 muodostuu kunnallis- ja yhteisöveron tuotosta. Työllisyys on meille kaikille kaupunkilaisille oleellisen tärkeä asia. Helsinkiläisen kannattaa rakastaa yrityksiä.
EK:n uusimman kuntarankingin mukaan Helsinki on maan viidenneksi yritysmyönteisin seutukunta ja vielä niukasti Turun perässä. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 tavoitteeksi on asetettu olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Hommaa siis vielä riittää.
Helsinki on itsekin tehnyt kyselyä yritysten keskuudessa siitä kuinka yritykset kaupungin näkevät. Sen mukaan Helsingin yritysneuvontapalvelut, sähköinen asiointi, markkinointiyhteistyö ja työllistämispalvelut ovat yritysten näkökulmasta kaupungin vahvuuksia. Kritiikkiä puolestaan keräsivät erityisesti kaavoitus- ja tonttiasiat sekä palautejärjestelmä, vaikka niissä oli tapahtunut lievää paranemista suhteessa edelliseen kyselyyn vuodelta 2018.
Yritysten halukkuus suositella kaupunkia sijaintipaikkana on laskenut. Yritysten näkökulmasta tärkeimpiä syitä suositella Helsinkiä sijaintipaikkana ovat laajat markkinat ja asiakaspotentiaali, keskeinen sijainti ja julkinen liikenne. Sen sijaan yleinen hinta- ja kustannustaso olivat yleisimpiä syitä, jotka vähensivät halukkuutta suositella kaupunkia. Myös lupaprosesseja pidetään hitaina, kankeina ja vaikeasti ymmärrettävinä.
Kaavoitus- ja tonttiasiat, palautejärjestelmä ja lupaprosessit. Kaikki asioita, joihin pitäisi polkea vauhtia, jos halutaan houkutella tänne yrityksiä.
Maan yritysmyönteisimmän kaupungin titteli on kuitenkin vasta esikarsinta loppuotteluun. Meidän tulisi olla houkutteleva myös rajojen ulkopuolelle. Helsinki kilpailee osaamisesta, markkinoista, kasvusta ja pääomista kaupunkikilpailijoidensa kanssa globaalisti. Helsingin pitää olla tunnettu, kiinnostava ja houkutteleva kunnianhimoisemmalla agendalla kuin vain voittaa Turun seutukunta.
Yhä useampi Suomesta ponnistanut yritys on jo syntyessään globaalissa liiketoiminnassa ja pysyäkseen Suomessa se tarvitsee oman alansa huiput tänne. Oma pieni kenttätutkimukseni selvitti, että jännällä tavalla Helsingin houkutus on sama asia kuin sen puute: maailman paras peruskoulu. Kun joku miettii muuttavansa muualta päin maailmaa Suomeen töihin, on tällä usein perhe, jonka painoarvo päätökseen on tietysti iso. Jokainen haluaa perheelleen mahdollisimman hyvän elämän. Maailman paras peruskoulu on fantastinen houkutin. Paitsi että kun perhe sitten saapuu Helsinkiin, se törmää siihen, että esimerkiksi kesken lukukauden ei olekaan englanninkielistä koulupaikkaa tarjolla. Vaikka Helsinki on kaksinkertaistanut viimeisen neljän vuoden aikana koulupaikat, on se silti liian vaatimatonta.
Toinen asia onkin sitten puolison työ ja vaatimus suomen kielen osaamisesta kaikissa mahdollisissa työtehtävissä, vaikka 80% helsinkiläisistä puhuu englantia. Mutta se on toisen kirjoituksen aihe se.
Helsingin oman tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä yrityksestä olisi halukas laajempaan yhteistyöhön ja vuoropuheluun Helsingin kaupungin kanssa. Siihen tarjoukseen kannattaa tarttua. Erityisesti koronan jälkeen kaupungin kannattaa olla yritysten tukena kaikin mahdollisin keinoin, jotta kaikki pääsemme jaloillemme. Kaupunkien välinen kilpailu on kovaa ja Helsinki ja helsinkiläiset menestyvät houkuttelemalla tänne osaavaa työvoimaa ja kiinnostavaa yritystoimintaa. Yrityksiä kiinnostaa erityisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö kaupungin kanssa. Helsinki voi kaupunkina olla mahdollistamassa erilaisia innovatiivisia verkostoja, joista on hyötyä niin tutkimukselle, yrityksille kuin kaupungillekin.
Koronakriisistä noustaan vain yritysten kanssa. Menestyminen ja hyvinvointi tehdään vain yritysten kanssa. Yritysten kautta tulevat veroeurot, työpaikat, palvelut ja investoinnit. Mitä enemmän meillä on menestyviä yrityksiä, sitä parempi. Siksi oli sydän sitten sininen, vihreä tai punainen, sen kannattaa sykkiä yrityksille.
Konkreettisia asioita, joita voidaan tehdä:
Ja vielä yksi asia. Helsingin elinkeinorakenne on varsin palveluvaltainen. Rummutetaan uuden työn ja palvelualan puolesta. Tehtailla on äänekkäät ystävät, palvelualojen työpaikat tarvitsevat sellaisia myös. Helsinki voi olla tässä lyömässä tahtia.
Helsingin oman kyselytutkimuksen perusteella 44%:lla yrityksistä on suunnitelmissa muutto tai laajentuminen. Muuttoa suunnittelevat hakevat ensisijaisesti uutta tilaa Helsingin kaupungin sisällä, mutta kolmasosa näistä yrityksistä katsoo sijainteja myös Helsingin ulkopuolella.
Ei hävitä tätä kisaa!
Isosti tässä on kysymys asenteesta. Onko meillä sellainen asenne, kautta organisaation, että yritysten on helppoa olla Helsingissä, luoda tänne liiketoimintaa, innovaatioita ja kasvua? ”Yrittäjä törmää usein byrokratia- ja sääntömuuriin ollessaan yhteydessä kuntaan.” toteaa eräs yrittäjä Helsingin seudulta EK:n kuntaranking-tutkimuksen mukaan.
Legendaarinen kokki ja yrittäjä Jyrki Sukula on kuuluisa asenteestaan. Kun tältä pyytää ihan mitä vain, mahdottoman rajamaillakin olevaa asiaa, vastaus on aina ”kyllä onnistuu!”. Jos pyyntöä ei mitenkään voi toteuttaa juuri sellaisena kuin se on esitetty, asia kuitenkin onnistuu aina tehokkaasti, vauhdikkaasti ja hyvin.
Olisiko tässä yritysasennetta myös Helsingille?